Etsi
  • Moona

Mitä yhteistä on Helsingin Tuomiokirkolla ja kiinalaisella laskettelurinteellä?


Mun elämässä on tapahtunut ihan hullusti kaikkea viimeisen muutaman viikon aikana. Kiina on taas yllättänyt ja näyttänyt uusia puola itsestään pääasiassa hyvässä onneksi!


Alotetaan nyt pohjustamalla juttuja paljastamalla, että oon vaihtanut host-perhettä muutama viikko sitten. Nyt ennen kun kukaan kauhistuu, mitään dramaattista ei tapahtunut ja perheen vaihto tapahtui tosi sujuvasti ja hyvissä tunnelmissa. Mun eka perhe käy tällä hetkellä läpi juttuja perheensä sisällä, mihin ei nyt vaan mahdu vaihtaria mukaan. Heillä ei ollut aikaa eikä energiaa tehdä mun kanssa mitään ja viettivät kukin perheenjäsen mielellään aikaa omissa oloissaan. Mä itse tein aloitteen perheen vaihtamisesta, he olivat tosi harmissaan mutta samaa mieltä.


Mun uusi host-perhe on aivan ihana. Tätä postaustakin kirjoittaessa, kuulen mun 8-vuotiaan pikkusiskon kikatuksen ja host-isän vitsit. Tehään ihan tosi paljon juttuja yhessä tän perheen kanssa ja he ehdottomasti panostavat yhteiseen aikaan. Ollaan käyty porukalla elokuvissa, eläintarhassa (pandat on nähty!!), laskettelemassa, ratsastamassa, uimassa ja paljon muuta, ihan parissa viikossa! Host-isä on uskomattoman kiinnostunut Suomen kulttuurista ja talvisodasta se jaksaa puhua päivästä toiseen. Hänellä myös juttua ja vitsejä riittää kertoa vaikka host-äippä olisi kuinka järkyttynyt. Jos host-isä on perheen viihdyttäjä ja vitsiniekka niin host-äippä on perheen järki ja logiikka. Host-äiti on aiemmin ollut vaihdossa jenkeissä ja on tosi tietonen maailman menoista. Pikkusisko on jo nyt ihan mun fani ja tullaan tosi hyvin juttuun. Se mielellään nukkuis mun vieressä öisin ja valkkaa mielellään samat ruokalajit lautaselleen. Host-äipälle tää sopii hyvin koska kummasti on salaatti ja hedelmät alkanut tytylle kelpaamaan! Heistä en tänne valitettavasti voi kuvia julkaista heidän toivomuksestaan


Laskettelusta puheenollen. Tiedättekö mitä yhteistä on Helsingin Tuomiokirkolla ja meidän ensimmäisen laskettelukohteen rinteillä? Otetaan skenaario. Perustuu tosi tapahtumiin. Aamulla innoissasi loikit rinteitä kohti. Kävelet sisälle varusteiden vuokraukseen. Seinät nuokkuu täynnä takkeja ja monoja, joita siinä sitten puet päälle. Ainakin 5 kiinalaista ukkelia roikkuu sun takin helmassa ja yrittää auttaa kamojen pukemisessa. Aluksi itse ärsyynnyt hössötyksestä, oothan sä nyt ennenkin takin laittanut päälle. Katsot ympärillä olevia ihmisiä todetaksesi, että he itseasiassa eivät ehkä olekaan koskaan pukeneet takkeja päälle, ottaen huomioon, että viereinen miekkonen yrittää sukeltaa valtavaan takkiin avaamatta vetoketjua. Huomaat myös, että oot varmaan ensimmäinen vuosikymmeneen, joka haluaa vuokrata lumilaudan suksien sijaan koska varusteiden vuokraaja antaa sulle ensin väärät monot ja selittää päälle, kuinka suksiin ja lautaan käy samat monot. (Mikäli lukija hyvä et laskettele, paljastan, että näin asia ei todellakaan ole) Pihalle mentäessä kysyn, missä rinteet ovat. Mulle vähän nauretaan ja sanotaan, että tässähän ne. Lähinnä pulkkamäkeä muistuttava mäen nyppylä on nyt tämä hehkutettu rinne. Todellisuudessa mua vähän pelotti silti laskea näitä rinteitä, ei rinteiden takia vaan muiden laskijoiden. Niinkin uskomattomalta kun se kuulostaa niin ei ehkä ole hyvä idea laittaa kenellekään suksia jalkaan ja iskeä mäen nyppylän päälle oman onnen nojaan. Valehtelematta jokainen kanssa laskija tuli syöksylaskulla vyöryen pulkkamäkeä alas.


Nyt vastaus kysymykseen; mitä yhteistä on Helsingin Tuomiokirkolla ja meidän ensimmäisen laskettelukohteen rinteillä? Molempia käydään varmasti enemmän katsomassa ja ottamassa kuva, kun oikeasti käyttämässä. Väitän, että jengi ottaa useemmin tuomionkirkosta kuvan ja lähtee pois, kun että käy sisällä kirkossa saati jumalanpalveluksessa. Sama homma rinteillä. Kamat vuokrataan rekvisiitaksi, mennään seisomaan (kyllä, ilman suksia) rinteen keskelle ja otetaan kuvia. Sen jälkeen se postataan paikalliseen Facebookkiin, Wechattiin ja homma on sillä selvä.


Samaa kuviota huomataan tosi monessa paikassa. Mentiin kerran kaveriporukalla Pekingin laidalla oleville vuorille päiväksi vaeltamaan. Ihmeteltiin kun vuorien edessä oli kauheat jonot ja tungos mutta kun poluille päästiin ei missään ollut ristin sieluakaan. 4h kävelyn jälkeen oltiin taas ihmismassan keskellä. Mikä homma? Noh, vuoren näköalapaikalle pääsi myös tuolihissillä. Arvatkaa kaksi kertaa, kumpi oli paikallisille miellyttävämpi vaihtoehto. Tyypit otti tuolihissin huipulle, räpsi kuvia, osti t-paidan ja matkamuiston joka sanoo ”kiipesin Xiangshanin päälle!”, jonka jälkeen menivät joko tuolihissillä alas, tai seuraten lyhyintä päällystettyä tietä. Eiväthän he valehdelleet, kyllähän he todella kävivät vuorella, tavallaanhan kiipesivätkin!



Kinkkilä on kohdellut mua hyvin ja täällä uskaltaa väittää viihtyvänsä! Neljäs kuukausi täällä puolella palloa on aloitettu ja vajaa seitsemän jäljellä. Mä pidän instagram takeoverin YFU Suomen tilillä @yfufinland 5-12.12 jota vahva suositus mennä seuraamaan!! Sillon muunmuassa luvassa Q&A tuokio ja pääsee seuraamaan mun arkea yksityiskohtaisemmin.



0 katselukertaa

©2019 by Moona Maailmalla